10.3.2023

Sanoja 16 000, sivuja 69. Niistä osa katkelmia. Ihan hirveän hyvin ei mennyt, mutta kohtuullisesti kuitenkin. Tärkeintä on sisältö, ei määrä.

Loma loppui, ja kuten totuttua, nyt jo tuntuu (yhden työpäivän jälkeen), ettei mitään lomaa ole ikinä ollutkaan. Mutta oli se, hyvä loma, ajatuksia selkiyttävä ja etenemistä auttava.

Osittain kyllä ajatuksia hajautti toinen tarina, josta on tulossa varsinainen ikuisuusprojekti. Ehkä se valmistuu kaikkien muiden rinnalla jossain vaiheessa vaivihkaa. Toivottavasti. Mutta se onkin kokonaan toinen tarina (niin kuin ennen muinoin lastensadut saatettiin lopettaa).

Nyt on hetken aikaa ajatukset kiinni muualla, mutta kyllä Sydämen kirjoittaminenkin jatkuu. Huomasin, etten ole kovin hyvä kirjoittamaan ja kertomaan, missä olen menossa. Pidän mieluummin tiedon omanani, teen suuremmitta huuteluitta, ja kun teksti on valmis, päästän menemään.

Kuvapankista mielikuvitusta kutkuttava kuva. Symbolisesti tuonne olen menossa, mutta matkaa vielä on, eikä selkeää tietä näy. Voi olla, että matka vielä upottaa, mutta siitä kuulette ensi kerralla (kuten myös satuja ennen päätettiin).